Etnofestivaali 2016

Vuoden 2016 elokuun alussa Imatralla järjestettiin ensimmäiset Etnofestivaalit.

Etelä-Karjalan kulttuuriyhdistys Lyyra toimi järjestäjänä ja idean alullepanijana. Ensimmäisillä Etnofestivaaleilla halusimme esitellä yleisölle venäläiset kansallispuvut ja venäläistä kansanmusiikkia. Ja onnistuimme tässä. Festivaalit kiinnostivat suuresti niin kohdeyleisöämme kuin myös lehdistöä.

Tapahtuma järjestettiin kahden päivän aikana ja se oli täynnä mielenkiintoisia ja värikkäitä tapahtumia. Ensimmäisenä festivaalipäivänä, 4.8., taidemuseon tiloissa pidettiin aamulla seminaari venäläisestä kansallispuvusta (perinteet ja nykypäivä). Tämän jälkeen järjestettiin taikakalu-nuken teon ja kansallisten koristein koristeltujen korttien työpaja. Työpajaa veti Natalia Poutanen Imatralta ja Svetlana Korhonen Lappeenrannasta.

Seminaarissa teemalla ”Tulevaisuuden juuret ovat menneisyydessä” Elena Jääskeläinen Joensuusta esitteli meille perinteisiä 1800-luvun Venäjän pohjoisten maakuntien kansallispukuja ja petroskoilainen Irina Porošina nykyaikaisia teatraalisia venäläisiä kansallispukuja. Molemmat vieraamme ovat suuria oman alansa asiantuntijoita ja kuten kävi ilmi, niin he ovat tutustuneet toisiinsa 20 vuotta sitten eräässä tapahtumassa, minkä vuoksi tapaaminen seminaarissamme oli jännittävää heille molemmille.

Elena Jääskeläinen kertoi omassa esityksessään siitä, miten itse on tutkinut kansallispukuja: ”Olen ollut onnekas (tähän päivään saakka), kun olen saanut nähdä omassa elämässäni läheltä, katsomalla leikkauksen yksityiskohtia ja tekotekniikoita, monilukuisia juhlapukuja eri museoissa ja kotikokoelmissa sekä käydessäni monilla tutkimusretkillä ympäri Karjalaa. Siksi minun tutkimukseni koskettavat Karjalan eri kansojen perinteisiä kansallispukuja, mukaan lukien myös venäläisten puvut Äänisniemen, Puudosin ja niin sanotun Kemin Pomorin alueelta. Elena toi näyttelyyn ja luennolle omia pukujaan, jotka on ommeltu käsin ja jotka hän pukee mielellään ylleen elämänsä eri hetkinä, esimerkiksi matkoilla, pyhiinvaellusmatkoilla, juhlissa ja arkena. Kuvitusja vertailumateriaalina mainittiin myös 1700–1800-lukujen venäläisten taiteilijoiden teokset sekä etnografisen museon kokoelmaesineet.

Irina Porošina kertoi meille teatraalisesta venäläisestä kansallispuvusta. Irina on edustavan, esittävän, teatterillisen, muodollisen ja nykyaikaisen kansallispuvun taiteilija-suunnittelija. Vuonna 1992 Irina perusti Karjalan ensimmäisen Muotiteatteri Ilottaren, joka esittelee kansallispuvun taidemallistoja yhdessä musiikki-, kansanperinne-, tanssija teatteriryhmien kanssa. Hänen esittelemänsä kansallisen teatraalisen kansallispuvun ROSSIJA-mallisto on fantasiamallisto, jossa yhdistyvät kansallisen leikkauksen periaatteet ja koristelun rikkaus nykyaikaisine muodikkaine geometrian ja epäsymmetrian vaikutuksineen. Venäläinen malli kansallispuvuissa luodaan yhdistämällä auringon ja juhlan punaista väriä, lumen ja puhtauden valkoista väriä ja taivaan ja ruiskaunokkien sinistä väriä yhteen viljojen ja kupolien kultaiseen väriin. Monikerroksisuus ja koristeellisuus, jotka ovat tyypillisiä piirteitä Venäjän eri alueiden kansallispuvuille, täydentävät nykyaikaisia leikkauksia ja teknologioita, jotka perustuvat uusien kankaiden pintakäsittelyyn ja plastisuuteen sekä koristelumateriaaleihin.

Kello 16.00 pidettiin Venäläisen kansallispuvun ja slaavilaisen nuken näyttelyn avajaiset. Näyttelyssä oli esillä Elena Jääskeläisen töitä: perinteisiä Venäjän pohjoisten maakuntien kansallispukuja, pietarilaisen Marina Savtšenkon Donin kasakoiden puku ja hääpuku, Irina Porošinan Rossija-näyttelyn teatraalisia pukuja ja kansallispukuja. Slaavilaisten nukkejen (30 kpl) ständi herätti suurta kiinnostusta niin lapsissa kuin aikuisissakin. Nukkejen tekijä on Natalia Poutanen. Elena Jääskeläinen esitteli myös muutamia KEISARINNA-nukkeja. Venäjän kansallispukuja slaavilainen nukkenäyttely oli esillä kulttuurikeskus Virran aulassa 4.–26.8. ja oli menestys katsojien keskuudessa.

Toinen festivaalipäivä, 5.8., oli Suomen virallinen kansallispuvun juhlapäivä. Lounaan jälkeen Valtionhotellin lähellä sijaitsevassa puistossa pidettiin jo perinteeksi muodostunut kansallispukujen tuuletuspiknik. Piknikille kokoontui Imatran seudun Kalevalaiset -järjestön jäseniä, jotka olivat pukeutuneet Suomen eri maakuntien kansallispukuihin. Venäläisen kulttuuriseura Liiran jäsenet, jotka olivat pukeutuneet venäläisiin kansallispukuihin, osallistuivat myös piknikille. Näky oli hyvin värikäs ja houkutteli paikalle suuren määrän katsojia.

Illalla Koskenparraksen kävelykadun kesälavalla, Etnofestivaalien loppupäässä, pidettiin Kulttuuri ilman rajoja -konsertti. Konsertin avasi Imatran Inkeri Mirja Borgström, joka muistutti katsojia jälleen kerran Kansallispuvun juhlapäivästä 5.8. sekä mainitsi Venäläisen kulttuuriseura Liiran ansioista Etnofestivaalien järjestämisessä ja vetämisessä. Sitten Sozvezdie-yhtyeen (suom. tähdistö) osanottajat esittelivät Irina Porošinan Rossija-malliston  Zaonezjen laulut kappaleen soidessa. Tämän petroskoilaisen nuorten tanssiryhmän esitys sai suuret suosionosoitukset ja yleisö piti siitä kovasti. Nuoret esittivät korkeatasoista tanssia, nuorille ominaista innokkuutta ja taiteellisuutta. Kansanperinneperheyhtye Tšeljaduški (palvelijat) Svetogorskista esitti ohjelman, joka sisälsi rituaalilauluja, piirileikkejä ja rekilauluja. Tšeljaduškin johtaja, mo-nilapsinen äiti Galina Altsagirova, joka on perustanut yhtyeen, osallistui esityksiin yhdessä lasten kanssa. Konsertin lopuksi Imatralla jo tunnettu ryhmä Veresk (kanerva) Viipurista esitti lauluja ja instrumentaalisia sävelmiä esityksessään ”Venäläiset sävelet”. Folklore-yhtye Vereskin esitys on kansanlauluteatteria, jossa on maaseutuelämän teatralisoituja rituaaleja ja instrumentaalimusiikkia, innokasta katrilli-tanssia ja venäläistä moniäänistä laulua. Ryhmän innokkaat solistit ottivat mukaan esitykseen myös katsojia kutsumalla piirileikkeihin suomalaisia miehiä. Konsertin juonsi Alla Sipanova-Taskinen Lappeenrannasta, Lyyra-yhdistyksen uusi jäsen. Alla oli aktiivinen osallistuja kaikissa festivaalin tapahtumissa. Hänelle oli annettu vastuullinen ja vaikea rooli tulkkina ja juontajana. Hän suoriutui näistä tehtävistä erinomaisesti.

Etnofestivaalista kertovassa jutussa viimeisempänä haluan kiittää kaikkia järjestäjiä ja kaikkia ihmisiä, jotka ottivat osaa valmisteluihin ja tämän Venäläisen kulttuurin juhlan vetämisessä.

Festivaalin partnerina on ollut Imatran kaupunki ja kulttuuritoimi, ja ilman sen rahoitusta tällaista suurta festivaalia olisi ollut mahdotonta järjestää. Yhteistyökumppaneinamme Venäjän puolelta on ollut Viipurin kaupungin hallinto ja Venäjän Tiedeja kulttuurikeskus Helsingissä.

Sponsorimme:

Viisumitoimisto Evrikka, Imatra

Imatran Ortodoksinen seurakunta

– Suomen venäjänkielisten yhdistys FARO, Helsinki,

– Marines-yritys (Saima Gardens),

– Asianajotoimisto Lindblad, Lappeenranta,

– Taidegalleria Artis Perpetuum

– Muotiteatteri Ilotar, Petroskoi

Lisäksi suuret kiitokset kaikille Etnofestivaalien osallistujille ja Lyyran jäsenille, festivaalien järjestäjille, jotka ovat tehneet suuren työn vapaaehtoisvoimin.